3.1.07

Miehemme Bagdadissa

Kuvat Irakin syrjäytetyn diktaattorin Saddam Husseinin hirttämisestä ovat levinneet lehtien, television ja internetin kautta kaikkien nähtäväksi. Kuin malliesimerkkinä nykytekniikan suomista mahdollisuuksista on Saddamin hirttämisestä levinnyt kaksi eri versiota: virallinen propagandaversio ja kamerakännykällä kuvattu sensuroimaton video. Ihmisoikeusjärjestöt ovat kritisoineet paitsi itse kuolemantuomiota, myös sitä, että valtaosa Saddamin rikoksista jäi nyt oikeudessa käsittelemättä. Mistä moinen kiire?

Valtalehdistö on uskollisesti toistanut virallista kertomusta Saddamin hallinnosta. Ainakin yksi oleellinen pala tarinasta kuitenkin puuttuu: kun lukee vaikkapa Helsingin Sanomia, voisi kuvitella että Yhdysvallat tuli mukaan Irakin kuvioihin vasta 1990-luvulla ja viimein vuonna 2003 onnistui syrjäyttämään Saddamin hirmuvallan.

Historiankirjoitus on siitä metkaa, että vaikka se näyttäisi kertovan menneisyydestä, se itse asiassa kertoo oman aikansa valtasuhteista – ja tietenkin siitä, millaista tulevaisuutta me toivomme tai pelkäämme.

Virallinen tarina ei lainkaan muista, kuinka vuoden 1963 vallankaappausta seuranneissa vainoissa murhattiin tuhansia irakilaisia kommunisteja ja muita vasemmistolaisia. Myöhemmin julki tulleet asiakirjat kertovat CIA:n tukeneen aktiivisesti verilöylyä.

1970-luvulla Irak kansallisti öljynsä, mikä johti konfliktiin USA:n kanssa. Suhteet lämpenivät kuitenkin uudelleen Iranin vallankumouksen jälkeen. Saddamista tuli Yhdysvalloille ”miehemme Bagdadissa”. Vuonna 1982 Irak poistettiin terroristivaltioiden listalta ja 1983 USA:n erikoislähettiläs Donald Rumsfeld (joka nykyisen Bushin hallituksessa suunnitteli Saddamin syrjäyttämisen ja Irakin tuhoamisen) vieraili ensi kertaa Saddamin luona ystävyyttä rakentamassa. Reaganin johtama USA aloitti massiiviset asetoimitukset Saddamin diktatuurille. Yhdysvaltojen toimittamien kemiallisten aseiden ja ilmakuvien avulla tehtiin laajamittainen kurdien joukkomurha. Yksityiskohtaiset tiedot toimitetuista aseista voi kuka tahansa lukea USA:n senaatin komitean raporteista.

Tapaus Saddam on kouluesimerkki siitä, miten valtava voima on hyvässä tarinassa. Pyhää demokratiaa ja ihmisoikeuksia uhannut peto on nyt sankarillisesti surmattu ja sen pää ripustettu kylän portille, tiedoksi ja varoitukseksi muille. Kuolemantuomio oli käytännön ratkaisu, sillä jos Saddam olisi haastettu kaikista rikoksistaan, oikeuteen olisi pitänyt laittaa myös USA:n hallitus, joka oli Saddamin tärkein tukija ja rikoskumppani.

Mikä on tarinan opetus? Älä tee kansanmurhaa. Jos teet, älä jätä rikoskumppaneita henkiin. Jos jätät, varmista näiden lojaalius. Jos osoittautuvat epälojaaleiksi, fiksaa historiankirjoitusta.

3 kommenttia:

PK kirjoitti...

Kyllä sinne muutkin aseita myi:
http://en.wikipedia.org/wiki/Arms_sales_to_Iraq_1973-1990

Myös kemiallisia ja biologisia ja ydinteknologiaa.

Anna Kontula kirjoitti...

Kyllä, intressejä Lähi-idässä on ollut monella muullakin maalla. USA:n strategiana oli ennen Iranin vallankumousta tukea sikäläistä shaahin diktatuuria; vasta islamilainen vallankumous muutti asian ja Irakin tukeminen alkoi. Syy siihen, miksi kirjoitukseni kärki osuu nimenomaan Yhdysvaltoihin, on tietenkin se tosiseikka, että USA on Irakin miehittäjä, joka yrittää peittää oman vastuunsa Saddamin hirmuteoista.

PK kirjoitti...

"Kyllä, intressejä Lähi-idässä on ollut monella muullakin maalla. ... Syy siihen, miksi kirjoitukseni kärki osuu nimenomaan Yhdysvaltoihin, on tietenkin se tosiseikka, että USA on Irakin miehittäjä, joka yrittää peittää oman vastuunsa Saddamin hirmuteoista."

Kirjoitus oli kyllä ihan aiheellinen, mutta vaikutti hieman yksisilmäiseltä. Siitä sai sen kuvan, että USA olisi yksin syypää. Lähinnää näiden rivien perusteella:

"...(Donald Rumsfeld) suunnitteli Saddamin syrjäyttämisen ja Irakin tuhoamisen"

Tämä oli ilmeisesti vitsi? Tarkoitusko oli oikein tuhota?

"Reaganin johtama USA aloitti massiiviset asetoimitukset Saddamin diktatuurille. "

Massivisuus on aika suhteellinen käsite. Jos tuo kaivamani taulukko pitää paikkaansa, niin vuonna ´88 USA vei $125M edestä aseita, NL:än viedessä $1202M, Ranskan $355M, Kiinan $301M ja Egyptin $118M. Yhteensä USA vei vuosina ´83-´88 $200M edestä, kun taas muilla isommat asetoimitukset olivat jatkuvia. (vuosittaisia keskiarvoja ´73-'90: NL $1683M, Fr $310M, Ch $288M, Eg $31M, muumaailma $116M)
Kokonaisuudessaan Irak sai siis USA:lta 0,5% aseistaan.

USA:lla oli ehkä hiukan kehittyneemmät aseet, mutta ei tuo niin massiiviselta vaikuta.

"Yhdysvaltojen toimittamien kemiallisten aseiden ja ilmakuvien avulla tehtiin laajamittainen kurdien joukkomurha."

Kemiallisia aseita, vai vaalmistusmateriaaleja? Entä mitä tehtiina aseilla/materiaaleilla, joita hankittiin Länsi-Saksasta, Ranskasta, UK:sta, Intiasta, Egyptistä, Kanadasta, Itävallasta, Espanjasta? Entä toimitettiinko satelliittikuvat kurdialueilta, vai alueilta, joilla oli Iranin joukkoja?

"Yksityiskohtaiset tiedot toimitetuista aseista voi kuka tahansa lukea USA:n senaatin komitean raporteista."

Ohimennen vielä bloggausvinkki. Jos kaivat linkin lähteeseen ja liität sen tekstin osaksi, voi asiasta tarkemmin kiinnostunt lukija käydä sen itse toteamassa.

"...oikeuteen olisi pitänyt laittaa myös USA:n hallitus, joka oli Saddamin tärkein tukija ja rikoskumppani."

USA:n osuus Saddamin rikoksiin on kyllä ilmeinen ja tuomittava, mutta minkä perusteella tärkein? Toki CIA monen muun ilkeyden ohella rekrytoi nuoren Saddamin vallankumoukseen , auttoi kommunistien murhaamisessa ja satelliittikuvat ehkä olivat ratkaisevia sodan kannalta, mutta kyllä suurempiakin rikoskumppaneita löytyy.