7.3.08

Mistä maalarille maksetaan?

Tällä viikolla olen ollut kiinnostunut naismaalareista. Juuri julkaistu tiedote tes-neuvottelutuloksesta ei vielä kerro, saatiinko maalarien sukupuolittuneisiin palkkoihin korjausta. Ehkä huomisen uutisissa.

Naismaalarien palkat ovat noin viidenneksen miehiä kehnompia. Osittain kyse on urakoiden valumisesta miehille ja naisten arkuudesta pyytää, mutta perusongelma on kykyjen arvostuksessa: naisen pitää todistaa ammattitaitonsa moninkertaisesti päästäkseen samaan tuntipalkkaan kouluttautumattoman miehen kanssa. Perinteisesti naiset ovat tehneet rakennuksilla siivous- ja avustavia töitä, ja sellaiseksi naisen paikka raksoilla ehkä edelleen mielletään.

Kerrotaan, että 1990-luvun alussa pienet palkat suojasivat (silloin harvinaisia) naismaalareita, kun kalliimmaksi tulevat miehet pantiin ensin kortistoon. Uusia naisia ei alalle kuitenkaan tullut ennen kuin ihan viime vuosina. Nyt naismaalarien määrä on kasvanut nopeasti, he ovat jo 12 prosenttia ammattikunnasta ja joillakin alan kursseilla enemmistö.

Palkkatason heikkeneminen on kiinnostavaa: vika voi olla pyytäjässä tai maksajassa, mutta onko niin, että naisten tuleminen perinteisesti miesvaltaiselle alalle siis merkitsee automaattisesti palkkakurjistumista?

On ollut mukava seurata, että niinkin miesvaltainen liitto kuin Raksa (jäsenistöstä miehiä n. 95 %) on ottanut näkyvästi kantaa tasa-arvokysymyksiin järjestön tärkeimmällä alueella, tes-neuvotteluissa. Toki kyse on miestenkin edusta: Naisten (ja ulkomaalaisten) palkkasyrjintä on uhka myös miesmaalareille, sillä se vetää koko alan palkkoja alaspäin.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kaleva-lehden pilakuva aiheesta:

http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?jari=122525

Tea Vikstedt kirjoitti...

Millä konstilla työehtosopimuksella voidaan nostaa erityisesti naisten palkkoja? Kohdistamalla isoimmat korotukset kirjahintoihin, eli kunkin palkkaluokan minimi tuntipalkkaan ja lisäksi neuvoteltiin tarkennuksia palkkaryhmien määritelmiin. Naisilla tuntipalkoissa on tyypillisesti vähemmän henkilökohtaista lisää, eli liukumaa. Naiset suorittavat enemmän ammattitutkintoja ja heitä on paljon liian matalissa palkkaluokissa. Tällaiset keinot edellyttävät tietysti oma-aloitteisuutta ja luottamushenkilön apua, jotta korotukset realisoituisivat jokaisen mahdollisen kohdalla.